4.1.2015 sunnuntai

Tänään katselin tammamamman masua, ja ilokseni huomasin, että on poni alkanut pyöristyä masustaan. Näin pikaisesti laskettuna on 168 odotuspäivää takana. Nyt ollaan puolessa välissä odotusta, jess!  Tiineys ajan keskiarvo on 336 päivää, ja ponitamma on nyt sen saavuttanut. Hippolis-sivuston varsomislaskurilla sain varsomispäivämääräksi 23.6.2015 tiistai. Tamman tiineysaika vaihtelee 315-365 päivän välillä (teksti lainattu Hippolis-sivulta). Mä en kestä, jos tää odotus menee sinne lähemmäksi vuoteen, tää on muutenkin niin piinaavaa koko homma. Jos mä tästä selviän kunnialla, niin mä selviin kaikesta.
No, kai se kesäkuu sieltä tulee, oon tunnetusti hiukan malttamaton, vähän kaikissa asioissa. Tää on nyt kyllä semmoinen, etten pysty mitenkään vaikuttamaan nopeuttamalla tätä "prosessia", vaikka haluaisin. Nyt vaan "jäitä hattuun", Reija!

Ponitamma on nyt tarhannut jo viikon kolmen muun kanssa, ja ilman kommelluksia ei olla selvitty. Lotan Roxy ja Rodelia, niillä taitaa vieläkin olla  jotain "peliä" keskenään, kun tänään huomasin Rodeliassa uusia haavoja ja hokin jälkiä. Vasemmassa kyljessä oli aika ikävän näköiset karvattomat ja verestävät viivat, persuksissa hokin jäljet, reisien yläosassa muutama karvaton jälki, ja vielä oej sääressä haava. Puhdistin haavat betadinelioksella, olivat kyllä ihan puhtaita punapohjaisia , ei olisi ehkä ollut välttämätöntä puhdistaa, mutta teinpä sen nyt. Huomenna katsotaa uudestaan. Ajattelin laittaa haavoille Bacibact-puuteria, se estää niiden tulehtumisen. Ensin sitä pitää hakea apteekista.
 Likat on ilmeisesti ottaneet yhteen tänään tarhassa, kun eilen vielä oli Lotta nähnyt, kuinka Rodelia, Roxy ja Lady olivat kolmisin rapsuttelemassa toisiaan.
Roxyllakin oli toisessa takajalan sukassa verestävät jäljet, oli ilmeisesti tohinassa itse tallonut hokkikengällä jalkaan. En tiedä, yrittääkö Rodelia ottaa johtajan asemaa Roxylta, vai mikä on meininki tammoilla??  Tarhassa ilmeisesti haetaan paikkaa, välillä eletään sovussa, ja sitten taas "pimahtaa" jommalla kummalla. Rodeliakin on niin jääräpää tamma, ei anna periksi. Ajattelisi nyt edes tulevaa jälkikasvua.  

Tässä syövät kaikessa rauhassa kolme keskenään, näitäkin hetkiä on.

Lauantaina 3.1 Seppo kiinnitti ruoka-astian uudelleen karsinaan, ja iloksemme huomasimme tänään että astia oli vielä paikallaan. Joko tarpeeksi pitkät pultit tai sitten ei vaan enää kiinnosta "terrorisoida" astiaa. Ponitamma purkaa energiaansa nyt tarhassa muiden kanssa.

Jalkojen kylmäys alkaa sujumaan hyvin, alussa pientä levottomuutta, mutta aika pian rauhottuu, ja seisoo  jo pitkiäkin aikoja rauhassa. Poni pikkuinen on muutenkin rauhoittunut, sekin varmasti johtuu siitä, kun saa tarhata muiden kanssa.  Täytyy vaan toivoa, että tarhassa olo tasaantuu, ja tammat elävät sovussa.  Heinää saa syödä yhtä paljon ulkona kuin muutkin. Ja parin kuukauden päästä pitää aloittaa väkirehun anto ja kivennäisten ja vitamiinien tarpeet tarkistaa, että saadaan kaunis, terve ja vahva luustoinen kaveri maailmaan.