27.1.2015 tiistai

Eilen sain tietää kaverilta, että meille ois tallipaikka kotia lähempänä. Kiitin kovasti, mutta en halua nyt enään vaihtaa tallia, ja sitä paitsi me viihdytään Söderbertassa todella hyvin. Talliporukka on aivan mahtavaa, auttavaista ja mukavia ihmisiä. Ja mikä parasta, ponitamma on saanut kavereita ja kaikki tuntuu nyt menevän muutenkin hyvin.  Jos ensi syksynä joudun luopumaan Rodeliasta, niin haluan että tämä talli jää sen viimeiseksi, jää sillekin hyvä muisto loppu elämästä. No nyt tämä meni ihan taas surkutteluksi, pää pystyyn ja kohti uusia haasteita.  
Näissä hevospiireissä olen huomannut , että jos hyvin menee, niin ei mene kauan, se on niin monesti nähty. 

Työ vie miestä...

Tai paremminkin naista, olen ollut nyt paljon töissä viikonloppuja, että on kirjoittaminen jäänyt vähemmälle. Raja se tulee mullekin vastaan, näköjään, vai oisko sen nimi "laiskuus", tiedä häntä. No nyt kumminkin istahdin tähän kirjottamaan kuulumisia. No, ei nyt hirveesti ole tapahtunut, laskin tuossa että olisi nyt 189 tiineyspäivää takana, ja poni kultainen sen kun pyöristyy.  
Odotan kovasti tuota 19.2 päivämäärän tulevan, silloin Jiri Vainikan aitasta tulee bootseja sovittamaan. Ja sen jälkeen pääsemme viimeistään liikuttamaan tammaa, ja sitten alkaakin oikein teholiikutus, koska päivät alkaa käydä vähiin...
Laitettiin ponille likitti roikkumaan karsinan seinään. Oli tuossa viikko sitten sunnuntai päivän sisällä, kun oli niin liukasta, ettei kukaan kengätön päässyt ulos. Mutta, onneksi ponilla oli ihan uusi likitti, niin sunnuntai päiväkin sujui rattoisasti... 

Aivan, likitti oli sen päivän aikana syöty. Pidettiin viikon paussi, ennen kuin laitoimme sille suursyömärille uuden. Siitäkin on jo puolet syöty. Onneksi niissä on myös  vitamiineja.

Ruokinnasta hieman; poni siirtynyt nyt tallin kivennäiseen, jota se saa x 2 päivässä. Kaura määrää olen hiukan lisännyt aamuruokaan, leipää annan iltaan, aina kun vaan on mahdollisuus. Ja chian antoa lisäsin, niin että poni saa aamulla ja illalla sen 0,5 dl = 1 dl päivässä. 
Olen jo alkanut miettimään väkirehun ja täydennysrehun vaihtoehtoja, ja olen päätynyt Krafftin  PLUS Protein + kauraan.  Valkuaistarpeen lisääntyessä, vaihtoehtoja on soija ja  pellavarouhe,vehnänlese ei ole niin hyvä valkuaisrehu, kuin ollaan luultu. Minulla on kirja    " Ruokinnalla tuloksiin",kirjoittanut Anneli Lillkvist, se on TODELLA hyvä ja kattava tietokirja hevosen ruokinnasta, nyt sille on käyttöä. Olen lueskellut sitä, ja tarkoitus on koota ns. yhteenveto, miten, mitä ja milloin aloitan tehostetun ruokinnan. Ajankohtahan on tiedossa, kolme kuukautta ennen laskettua aikaa. Eli, ei yhtään liian aikaista aloittaa miettimään ja laskemaan rehu-,kivennäis- ja vitamiini määriä, koska loppupeleissä tulee aina kiire, se on niin nähty monta kertaa. Ja ystävät, joilta olen saanut kullan arvoisia vinkkejä/neuvoja tammani ruokintaan. ISO KIITOS heille siitä, ilman ihania ystäviäni olisin hukassa. Ruokinnasta laitan myöhemmin yhteenvedon tänne blogiin.


Tallin ihanat kisut, Risto ja Nelli, ihastuivat "Rodelia-leluun", Risto varsinkin omisti sen kokonaan, Nelli pääsi vai hiukan haistelemaan sitä. Anna-Veera leikkasi ponin hännästä n. 10 cm pätkän, laitoin ilmastointiteippiä häntätupsun keskelle, ja tarjosin kissalle. Risto ihastui oitis uuteen leluun. :) 

 Risto <3

Nelli <3 

14.1.2015 keskiviikko

Olen miettinyt vakavasti bootsien hommaamista, nää kelit muuttuu koko ajan niin, ettei perässä taho pysyä. Taas on liukasta, ei mitään asiaa kengättömällä lähteä kävelee. Eilen oltiin pienellä lenkillä, lyhyeksi sekin jäi, kun ponimamma meinas pari kertaa tehdä spakaatin... :)

Rautakenkää en halua laittaa enään koskaan, se on varma. Nastalliset bootsit olisi hyvät nyt, kun ei oikein ole pitoa. Se onkin sitten semmonen päälle 200 euron invenstointi, mutta halvemmaksi se tulee, kun lähtee loukkaantunutta ponia viemään klinikalle. Kentällä mentiin eilen, siinä oli hyvä mennä, kun oli lunta. Nyt taas mennyt suojasääksi, varmaan joka puolella liukasta. 

Kentällä fiilistelyä, vauvamasu näkyy jo hyvin <3

11.1.2015 sunnuntai

Tänään tulikin taas lunta oikein reippaasti, tallitielle oli tuuli ja pyry tehnyt kunnon kinokset pellon kohdalle. Suht hyvin siitä pääsi autolla,  huomenna on varmaan vaan muisto kinoksista.

Poni olikin jo sisällä tallille tullessamme, heinätkin oli melkein syönyt. Vaikutti hyvin tyytyväiseltä ja rauhalliselta. Harmittaa vaan. kun pitää loimittaa lähes joka päivä, ei varmaan enään kasvata kunnollista talvikarvaa, kohtahan  hepat rupee vaihtamaan kesäpalttoon päälle :).

Vähän siinä harjailin ja ruoat laitoin aamuun saakka.  Porkkanoita onneksi tulee kolmen päivän päästä, oon syöttänyt kahdessa viikossa 20 kg säkin, eikä oikein tahdo edes riittää. Pitää ostaa kaupasta 2kg:n pussi, ettei tarvitse pelkää kivennäistä ja vitamiineja syödä. Annan myös vaihtelevasti päärynää, banaania, omenaa ja kuivaa leipää, mitä kotoa löytyy.

175 päivää nyt takana. Sain Lotalta lainaksi varsatietoutta, odotusajasta ja synnytyksestä. Pitää lukea kaikki mahdollinen, mitä vaan saan käsiini. Ruokinta onkin kohta ajankohtaista muuttaa, lisätä väkirehua, kauraa ja heinämäärää.  

4.1.2015 sunnuntai

Tänään katselin tammamamman masua, ja ilokseni huomasin, että on poni alkanut pyöristyä masustaan. Näin pikaisesti laskettuna on 168 odotuspäivää takana. Nyt ollaan puolessa välissä odotusta, jess!  Tiineys ajan keskiarvo on 336 päivää, ja ponitamma on nyt sen saavuttanut. Hippolis-sivuston varsomislaskurilla sain varsomispäivämääräksi 23.6.2015 tiistai. Tamman tiineysaika vaihtelee 315-365 päivän välillä (teksti lainattu Hippolis-sivulta). Mä en kestä, jos tää odotus menee sinne lähemmäksi vuoteen, tää on muutenkin niin piinaavaa koko homma. Jos mä tästä selviän kunnialla, niin mä selviin kaikesta.
No, kai se kesäkuu sieltä tulee, oon tunnetusti hiukan malttamaton, vähän kaikissa asioissa. Tää on nyt kyllä semmoinen, etten pysty mitenkään vaikuttamaan nopeuttamalla tätä "prosessia", vaikka haluaisin. Nyt vaan "jäitä hattuun", Reija!

Ponitamma on nyt tarhannut jo viikon kolmen muun kanssa, ja ilman kommelluksia ei olla selvitty. Lotan Roxy ja Rodelia, niillä taitaa vieläkin olla  jotain "peliä" keskenään, kun tänään huomasin Rodeliassa uusia haavoja ja hokin jälkiä. Vasemmassa kyljessä oli aika ikävän näköiset karvattomat ja verestävät viivat, persuksissa hokin jäljet, reisien yläosassa muutama karvaton jälki, ja vielä oej sääressä haava. Puhdistin haavat betadinelioksella, olivat kyllä ihan puhtaita punapohjaisia , ei olisi ehkä ollut välttämätöntä puhdistaa, mutta teinpä sen nyt. Huomenna katsotaa uudestaan. Ajattelin laittaa haavoille Bacibact-puuteria, se estää niiden tulehtumisen. Ensin sitä pitää hakea apteekista.
 Likat on ilmeisesti ottaneet yhteen tänään tarhassa, kun eilen vielä oli Lotta nähnyt, kuinka Rodelia, Roxy ja Lady olivat kolmisin rapsuttelemassa toisiaan.
Roxyllakin oli toisessa takajalan sukassa verestävät jäljet, oli ilmeisesti tohinassa itse tallonut hokkikengällä jalkaan. En tiedä, yrittääkö Rodelia ottaa johtajan asemaa Roxylta, vai mikä on meininki tammoilla??  Tarhassa ilmeisesti haetaan paikkaa, välillä eletään sovussa, ja sitten taas "pimahtaa" jommalla kummalla. Rodeliakin on niin jääräpää tamma, ei anna periksi. Ajattelisi nyt edes tulevaa jälkikasvua.  

Tässä syövät kaikessa rauhassa kolme keskenään, näitäkin hetkiä on.

Lauantaina 3.1 Seppo kiinnitti ruoka-astian uudelleen karsinaan, ja iloksemme huomasimme tänään että astia oli vielä paikallaan. Joko tarpeeksi pitkät pultit tai sitten ei vaan enää kiinnosta "terrorisoida" astiaa. Ponitamma purkaa energiaansa nyt tarhassa muiden kanssa.

Jalkojen kylmäys alkaa sujumaan hyvin, alussa pientä levottomuutta, mutta aika pian rauhottuu, ja seisoo  jo pitkiäkin aikoja rauhassa. Poni pikkuinen on muutenkin rauhoittunut, sekin varmasti johtuu siitä, kun saa tarhata muiden kanssa.  Täytyy vaan toivoa, että tarhassa olo tasaantuu, ja tammat elävät sovussa.  Heinää saa syödä yhtä paljon ulkona kuin muutkin. Ja parin kuukauden päästä pitää aloittaa väkirehun anto ja kivennäisten ja vitamiinien tarpeet tarkistaa, että saadaan kaunis, terve ja vahva luustoinen kaveri maailmaan.                                                                                                                                            

1.1.2015 torstai

No niin, vuosi vaihtui, mutta ei kommelluksitta meidän osalta. 
Tänään tallille tultaessa, oli kaikki paikat niin liukkaat, että ponitamma viettää sisällä tämän vuoden ensimmäisen päivän, kengätön kun on.  Siinä harjaillessa Anna-Veera huomasi että vtj kintereen kohdassa haava, ja koko jalka turvonnut hieman ja myös lämmin ylös saakka. No, sitten vaan alettiin kylmää jalkoja, harmi kun ei voitu mennä ulos kävelee, niin olis se turvotuskin laskenut hieman. Olin yhteydessä ell Lottaan, kysyin, voinko antaa sulfaa, jos haava tulehtuu. Kaikki pitää varmistaa, nyt kun on tamma kantava. Sain luvan antaa, ja ell lupasi myös tulla käymään jos on tarvetta. Onneksi on kotona hieman sulfaa viime kerrasta. Muuten tamma olikin suht rauhallinen, toivotaan etää huomenna pääsee taas ulkoilee. Luultavasti Roxy ja Rodelia ottaneet hieman yhteen, koska Roxyllakin oli haavoja jaloissa. Toivotaan nyt, ettei tarvitse lähteä klinikalle jalan takia, edellistäkin laskua vielä makselen, oli se sen verran suuri.