maanantai 29. syyskuuta 2014

maanantai 29.9.2014

Laura kävi Annan kanssa eilen katsomassa  tammani jalkaa. Olin jo aloittanut kipulääkekuurin perjantaina, ja vointi ollutkin parempi sen ansiosta. Poni jopa maannut yöllä karsinassa, ja ollut muutenkin rauhallisempi yöllä. Juttelin Lauran ja Annan kanssa kipulääkkeen käytöstä, ja sovittiin yksissä tuumin, että annan sinne seuraavaan klinikkakäyntiin saakka kipulääkettä. Pitää vaan ottaa eläinlääkäriin yhteyttä, että saan uuden reseptin kipulääkkeeseen. Metacam-kipulääkettä maksaa 250ml n. 80 euroo, eläinlääkkeet on kalliita.
Tänään mennääkin Anna-Veeran kanssa yhdessä ponia hoitamaan.
Oon ollu kyl niin maassa viime aikoina ponin terveyden suhteen, mutta nyt näyttäis siltä, että saan pitää sen ainakin vielä lokakuun... <3

perjantai 26. syyskuuta 2014

perjantai 26.9.2014

Pyysin tänään Lauraa katsomaan Rodelian jalkaa, on melko turvoksissa ja kipeä. Annoin illalla kipulääkettä, ja myös koko viikonlopun se saa sitä.
Nyt viikonloppuna en halua tehdä mitään radikaalisia päätöksiä ponin suhteen, koska Anna-Veera ottaa sunnuntaina osaa meidän seuran koulukilpailuihin.
Luotan Lauran arviointiin täysin.
Kylmäsin tänään jalan taas niin, että patjan alla oli vielä kylmägeelityyny. Vaikka pidin kylmäyspatjaa ja geelityynyä jalassa n. 1 h 20 min, niin se vuohinen ei kylmettynyt, lämmin edelleen. Se huolettaa minua.
Saimme keskiviikkona porkkanoita, niitä olen antanut joka päivä reilusti, hyvin maistuu pikku tammalle.
Rodelia nauttii olostaan ruunien kanssa tarhassa, ja varsinkin Raarin seurasta.

Tässä menneeltä kesältä kuva, jossa kaikki oli vielä hyvin...

tiistai 23. syyskuuta 2014

tiistai 23.9.2014

Poni pääsi tänään toisten kanssa tarhaamaan, varmasti oli onnellinen, vaikka jalka ei kyllä tykkää. Mutta, nyt tässä on tammani onni tärkeämpi, kuin mikään muu. Saa elää viimeiset päivänsä ruunakavereidensa kanssa, vapaana tarhassa laiduntamassa. Ei ehkä viisas päätös, mutta en usko että sen jalkaa saadaan paremmaksi, eikä minun varat enään riitä sen parantamiseksi. 
Nyt on varauduttava pahimpaan, tammasta luopumiseen ...

lauantai 20. syyskuuta 2014

20.9.2014 lauantai

Tänään töistä päästyäni menin tallille, Tainan ja Raarin  kanssa lähdettiin kävelylenkille. Ajatuksena tosi tressaava, poni ei toimi mun kanssa hyvin, syy on minussa. Olen jännittäjätyyppi, sille en mahda mitään, ikävä kyllä. Siivosin siinä ensin ponin karsinan, sitten lähdin tarhalle päin, suitset, ketju, pitkä naru, raippa ja vielä kypärä päässä. Olin todella varustautunut taisteluun, ja päätin selvitä siitä voittajana.
Tammani mulkoili mua sen näköisenä, ett ootko tosissasi, pitääkö lähtee kävelee...
Taina ja Raari meni edellä, kun Raarilla paljon pidempi askel kuin mun pienellä tammalla.
Autoja tuli varmaan miljoona, edestä ja takaa, mut poni käyttäytyi tosi kivasti, ei hötkyillyt ollenkaan, ja minäkin aloin jo vähän rentoutuu siinä kävellessä.
Noin 30 min lenkki tehtiin, onnistuneesti !! Sain taas itsevarmuutta koko hommaan.
Poni oli perjantaina kävelylenkillä  astunut Anna-Veeran jalalle, kun oli pelästynyt pyöräiliää, joka oli tullut ns. "puun takaa".  Pitäis olla turvajalkineet jalassa, onneksi ponilla ei ole kenkiä, muuten olisi tullut pahaa jälkeä.

Illalla laitoin kylmäyspatjat takajalkoihin tunniksi, harjailin ja juttelin mukavia omalle rakkaalle tammalleni <3
Heinää lappasin melko reilusti, että riittää aamuun saakka, toivottavasti. Sidoin ponin jalan tänään tavallisella pintelillä, katsotaan aamulla, onko jalka lämmin.
Tamman pikku tarhan myös siivosin. Ajattelin ottaa yhteyttä hoitavaan eläinlääkäriin, koska tamma ihan selkeesti on kyllästynyt tarhaamaan yksin, postimerkkitarhassa.


Tää kuva on otettu joskus elokuussa, tänään en ottanut kuvia, olen iloinen kun kaikki meni hyvin.


Välillä kyllä tuntuu siltä, että en ole oikea henkilö omistamaan hevosta, nämä ajatukset on ollut mielessä turhan usein nyt viime aikoina. Kaikki menee pieleen, kaatuu päälle, ei vaan jaksaisi enään...  Monet itkut oon jo tähän mennessä itkenyt, ja monet on vielä edessä, pakko jaksaa eteenpäin. En meinaa luovuttaa, tietenkään. Rakastan tammaa ylikaiken, vaikka se tuskin sitä ymmärtää.  No, tämän vien loppuun saakka, se on mun velvollisuus hevosta kohtaan. Tämähän on mun ensimmäinen ja viimeinen hevonen.  Toivon  sydämmestäni että sen jalat kestää ensi juhannukseen, ja Anna-Veera saa varsan <3

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Raspaus

Tänään kävi Matti Estola raspaamassa kaikkien kolmen hevosen hampaat.
Rodelia oli ensimmäinen, koska mun piti vielä keretä töihin, iltavuoroon. Täysi kymppi eläinlääkärille, tuli muutaman minuutin etuajassa!! Semmoista ei hirveen usein näe :)
Rodelia rauhoitettiin hieman toimenpidettä varten.
Taina oli kuvaajana, jälleen kerran :)



On toi aikamoinen "hökötys", mikä laitetaan hevosen suuhun niin, että se pysyy auki koko suussa työskentelyn ajan.



                                             Löysällä riimunarulle pitelin tammaani...




Olisi se ollut kyllä semmoista "henkien taistelua", jos sitä pientä rauhoitetta ei olisi ollut :)



                               Riittää kun vuoden välein raspataan, eläinlääkäri oli sitä mieltä.

 Tällaista meidän tallilla tänään 17.9.2014  :)

tiistai 16. syyskuuta 2014

tiistai 16.9

Tänään oli oikein mukava päivä. Aamupäivällä menin tallille, siivosin tammani karsinan, iltapäivällä Anna-Veera Lähti Leean ja Velmun kanssa kävelylle, Rodelia perässä :)  Lenkki oli sujunut hyvin, kävelyä 30 min. ja tästä pikkuhiljaa nostetaan matkan pituutta, pysyy ees jonkinlaisessa kunnossa ennen kevään tuloa, mikä sitten onkaan se tilanne silloin.




                      Tässä ovatkin jo tallille päin tulossa, Kepun pää päässyt myös kuvaan... :)

Huomenna on Estola tulossa raspaamaan tallin hevoset, saas nähä, joutuuko rauhottamaan tamman toimenpidettä varten, siitä huoimenna lisää.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Lisää ongelmia...

Sain tänään kuulla, että ponista on tullut "häirikkö", onko sitten tekemisen pulaa karsinassa, ei vaan viihdy siellä mitään tekemättä. Hakkaa etukavioilla karsinan ovea, niin ettei toiset saa nukutuksi. Eihän se sitä ilkeyttään tee, koska ei hevonen osaa olla ilkeä, niiden aivokapasiteetti ei riitä semmoiseen.
No, nyt yritän saada nämän ongelman ratkaistuksi heinäverkolla. Hain Katjalta  slow feeding -verkon ( hidas ruokinta ) edullisesti, Taina lupasi sen virittää yöheinille, katsotaan kuin käy.


Keksin hyvän kiinnityskeinon, koirien kaulapannat. Olivat jo olleet pitkään tarpeettomat, mutta nyt niille löytyi hyvä "virka" :) toivottavasti tämä keino toimii, ja häiriköinti loppuu.




                                      Tässä ponipikkuinen syö iltaruokaansa tyytyväisenä.


Tehtiin muuten tänään mukavan pituinen kävelylenkki, koiratkin pääsivät mukaan. Käveltiin 45 minuutin matka, ilma oli mitä parhain. Poni käyttäytyi hyvin, taluttihan Anna-Veera sitä <3
Kipulääkkeen lopetan tänään, poni sai päivää vaille 2 viikkoa Metacam -kipulääkettä, kontrolli klinikalla lokakuussa. Varaan ajan sillee, että samalla pyydän 3 kk:n tiineysultran. Lauran ajattelin pyytää viemään meidät, niin helpommalla päästään, ja ei tule turhaa rasitusta ponin jaloille. Laura on niin ammattilainen lastaamisessa, mitä mä tekisinkään ilman Lauraa... siinäpä kysymys :)

lauantai 13. syyskuuta 2014

Lauantai 13.9.2014

Tänään ja huomenna en pääse tallille ollenkaan, iltavuoro kutsuu koko viikonlopun. Onneksi minulla on näppärä tyttö, Anna-Veera hoitaa, kylmää ponin jalat molempina päivinä. Kipulääkettä menee vielä tiistaihin asti, sitten on kaksi viikkoa täynnä.



Tämä kuva on otettu 2.8.2014, kun käytiin Rodeliaa moikkaamassa KS-tallilla. Emme tienneet silloin, että poni oli jo tiine :)  

Ikäviä uutisia luin Facebookista, ori, millä Rodelia on astutettu, on kuollut. Königs Kronos KS oli  orin nimi.  

tiistai 9. syyskuuta 2014

Arkea ponin kanssa

En olekkaan muutamaan päivään kirjotellut, on ollut kiirettä töissä ja kotona.
Nyt kun on toipunut järkytyksestä, siitä, ettei poni ehkä olekkaan  pitkään meidän keskuudessa...
Nyt vaan eletään päivä kerrallaa, ja hoidetaan poni niin hyvin kuin vaan osataan. Rodelia on nyt viikon saanut kipulääkettä, ja vielä viikon annan sitä. Vaikuttaa jo paremmalta, mutta ei pidä odottaa liikoja, kk:n päästä mennään klinikalle kontrolliin, katsotaan sitten mitä eläinlääkäri sanoo.


Taina laittoi Rodelialle oman tarhan, missä se voi ulkoilla päivittäin.

Yks ilta laskin Rodelian vähäksi aikaa, ennen sisääntuloa muiden kanssa, se oli virhe, Raari kävi heti kysymässä leikkimään, ja eihän sitä ponia tarvinnut kahdesti pyytää... :)

Tässä ollaan jo rauhotuttu... :)


                                                               Tamma karsinassaan




Sunnuntaina 7.9 käytiin omenapellolla syömässä. Siellä oli heinä kaadettu, ja sekös harmitti, piti todella hakea tuoretta kaadetun seasta.

perjantai 5. syyskuuta 2014

Klinikalla part 1

Kuvia ei ole klinikkareissulta, sen verran masentava oli käynti siellä.
Mentiin ponin vasemman takajalan vuohisen turvotuksen vuoksi, eläinlääkärin kommentit olivat:

Ontumatutkimus:
Palpaatiossa vtj kohtalaisesti kauttaaltaan turvonnut vuohisesta lähes jännealueen yläosaan saakka, vaikuttaa subkutaaniödeemalta. Jännetuppi täyttynyt. Ei haavoja tai ruhjeita jalassa. Ei arista selkeästi jänteiden palpaatiota, mutta vuohisen nuljuluiden puristusta aristaa kohtalaisesti. Vuohinen hieman taivutusarka. Ei kaviopihtiarkuutta.
Kävelee normaalisti, ravissa ontuu kohtalaisen voimakkaasti ( 4/5 ) vtj suoralla. 
Keskikorkea johtopuudutus ei poistaa ontumaa, joten kavionsisäiset syyt voidaan sulkea hyvällä varmuudella pois. 

Jalka tutkittiin ultraäänellä; runsaasti ihonalaisturvotusta, hankositeen ympärillä nestettä, syväkoukistajan jännetupessa kirkasta nestettä. Alueella 3A alkaen hankositeessä havaitaan heikkokaikuisuutta ja  epäjärjestäytynyt säierakenna, vaurio jatkuu hankositeen ulkohaaraan, jossa nähtävissä myös täysin kaiutonta vaurioaluetta, kiinnityskohta nuljuluuhun ok. Hankositeen sisäpuolen haaran kiinnityskohdassa hyvin kirkas kohta nuljuluun pinnassa, joka vaikuttaa pieneltä irtokappaleelta tai siteen kalkkeumalta.
Vtj vuohisesta otettiin röntgenkuvat, jossa havaittiin nuljuluissa harventumaa ja sisäpuolen nuljuluun pinnalla oli nähtävissä myös ultrassa näkynyt pieni irtokappale.

DIAGNOOSI: Vtj hankositeen runko-osan ja ulkohaaran desmiitti, vtj sesamoidiitti.

HOITO:
- Tulehduskipulääke Metacam reseptin ohjeen mukaan.
- Poni pidetään nyt levossa; ei saa juosta vapaana, joten poni on parempi rajata pienempään tarhaan.
- Ponia kävellytetään kovalla pohjalla 3 kertaa 15 minuuttia päivässä, muutaman viikon päästä kävelyn määrää voi lisätä 20- 30 minuuttiin, mikäli jalka ei enään turvota, eikä poni arista jalkaa.
- Jalka on hyvä kylmätä vähintään jokaisen kävelytyksen jälkeen 20 minuuttia.
- Jalassa hyvä pitää tukisidettä ainakin öisin niin kauan kuin jalka vielä turvottelee.
- Kontrolliaika 4 viikon kuluttua.

Tässä eläinlääkärin yhteenveto melko sanatarkasti. Ponilla molemmat takajat huonot, ratsastamisen voi unohtaa varmasti kokonaan, kunhan nyt vaan kestää tiineyden loppuun saakka, ja pitää varsanalun sisällään, niin olen kiitollinen. Itkuhan siinä tuli, ja koko loppupäivä oli sekavien ajatusten täyttämä. 
Rodelian tulevaisuus ei ole hyvä, se tässä surettaa.Minun rakas enimmäinen ja viimeinen heppa <3

torstai 4. syyskuuta 2014

Klinikalla...

Tiistaina 2.9 ponin vasen takajalka alkoi olla aika pahana, liikkeelle lähtö oli vaikeaa, selkeää ontumista siinä. Jonkin ajan päästä jalka vetristyi niin, että ei enään ontunut, vaan ilmeisesti tsemppas niin vaikka kipeä varmasti oli. Päätin soittaa Viikin hevossairaalaan, kerroin tilanteen ja sainkin sitten ajan jo keskiviikolle 3.9. Kuumetta ei ponilla ollut, onneksi, muuten olisimme joutuneet lähtemään heti nopeasti Viikkiin.  Taina lupasi lähteä meitä viemään keskiviikkona 3.9 klo 9 meillä oli aika.
Aloitimme lastauksen klo 8 maissa, ajattelin, että puolituntia riittäisi... no, se nyt oli jälleen kerran huonosti ajateltu. Lastasimme n. 2 tuntia, tuloksetta, kunnes Laura tuli auttamaan. Lauralta meni n. 5 min kun ponitamma oli kyydissä. Taas siinä nähtiin se amatöörien ja ammattilaisen ero... :)


 Ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...




Meidän oma rakas "junttapulla" <3

Nämä kuvat ovat ennen Lauran tuloa. Pyysin Lauraa lähtemään myös meidän mukaan kliniukalle, koska sama lastausongelma odottaa meitä, ja töihinkin minun piti ehtiä ( iltavuoroon ).

tiistai 2. syyskuuta 2014

tiista 2.9.2014



Kylmääminen kylmäyspatjoilla alkaa sujumaan suht hyvin, paitsi tuntuu vaan ettei näistä oikein ole apua vasemman takajalan vuohisen turvotukseen. Nyt poni arkoo sitä turvonnutta jalkaa siinä määrin,että klinikka-aika on varattu, ja mikä onnenpotku! sain sen huomiselle aamulle.


Tamma seisoo niin kauniisti patjat jaloissaan <3



Käveltii eilen kaikki taas "omenapellolle" syömään. Kävin keräämässä pihasta ämpärillisen omenoita sillä aikaa, kun muut syötteli heppoja.