12.11.2014 keskiviikko

Tänään kävi ell Annica Hirvi ultraamassa Rodelian, halusin vielä varmistaa, että klinikkareissun jälkeenkin on masu-asukas elossa. Ja löytyhän se pikkuinen sieltä. Nukkumassa oli ja  sydän löi !  Näin sen kaularangan, pään, otin kuvan laitteen näytöltä, aika sekamelskalta näytti. Mutta, pääasia että kaikki näytti hyvältä siellä. Masu-asukas on nyt kissanpennun kokoinen. 

On muitakin hyviä uutisia, ollaan saatu ponille uusi tallipaikka, Sipoosta. Matka pitenee, mutta se ei haittaa, koska kaikki voi paremmin sen  jälkeen, ihmiset ja hevonen.  Ja mikä parasta, hyvä ystäväni on poninsa kanssa siellä, se oli minulle hyvin iloinen ja tervetullut yllätys tämän kaiken pahoin voinnin jälkeen. 
Tainalle olen ikuisesti kiitollinen siitä, että hän otti meidät talliinsa, mutta poni ei voinutkaan hyvin, ensimmäistä kertaa oli oikein tallissa, ja se ei ollut sen mieleen. Ehkä se olisi mennyt paremmin, jos talli olisi ollut erillinen rakennus. Kolaaminen ei ole loppunut, vaikka heinää on koko yöksi varattu, poni senkun lihoo, ja sekään ei ole hyvä juttu, kun sitä painoa tulee ajan myötä muutenkin lisää, toivottavasti. Kaikki nämä on merkkejä siitä, että poni ei voi hyvin, ei ole tyytyväinen, vaikka paikka on mitä mahtavin. Muuta vaihto ehtoa ei ole, kuin se tallin vaihto.  Nyt vielä on sovittava Lauran kanssa kyyti uuteen paikkaan.