maanantai 20. lokakuuta 2014

Klinikalla... part 2

Tänään olikin sitten se odotettu ja pelätty päivä, jalan kontrolli ja tiineyskontrolli Viikin hevossairaalassa. Anna-Veera lähti minun ja Lauran kanssa, voin vaan kuvitella lapseni tunteet, pelko siitä, että poni jää sinne...

                            Odotellaan Lauran tuloa, viimeiset vihreät tältä kesältä maistettiin

Kyydin odottelu meni mukavasti kun oli syötävää, mutta kun tuli lastauksen aika, niin Rodelia olikin taas "muuli" siinä hommassa. Hanttiin pantiin niin viimisen päälle että, eikä jalka vaivannut ollenkaan .  Periaatteesta pitää laittaa vastaan, kun sitten kuitenkin menee traileriin. En oikein ymmärrä välillä tuota ponia...
No, klinikalle päästyämme ponin piti mennä pakkopiltuuseen tiineystarkastusta varten. Pieni rauhote oli jo annettu, niin silti taas piti pistää hanttiin pilttuuseen menoa.

 Laura houkuttelee Rodeliaa pakkopilttuuseen... hetken päästä siinä olikin jo aika moni "houkuttelemassa".
                                        Poni pilttuussa, homma voidaan alkaa...


Ell Lotta Häyrinen tutkii ultraäänilaitteella tiineyttä, mutta Lotan käsi ei ylety tarpeeksi pitkälle...

                     
                                  ...tulee toinen eläinlääkäri yrittämään varsa-alun löytämistä...

Todetaan, että virtsarakossa on paljon virtsaa, ponin pitää päästä tyhjentämään rakko, niin voidaan yrittää uudestaan.
Vaikka emme löytäneet sikiötä, niin kohut on sen näköinen, että siellä on "asukki". Kohdussa oleva sikiöneste oli kirkasta ja muutenkin kaikki oli niinkuin pitää olla, vaikka itse sikiötä ei löytynyt. Lotta kertoi, että sikiö on niin edessä, että se on tässä vaiheessa vaikea havaita. Mutta kuitenkin he yrittävät myöhemmin vielä vatsapeitteiden läpi löytää sikiön ja sen sykkivän sydämen <3 .

Huomenna, tiistaina 21.10 Rodelialle tehdään sen vtj leikkaus, mikä tekee sen jalan mahdollisimman kivuttomaksi, että se pärjää sinne varsan syntymään asti ja toivon mukaan vielä varsan vieroitukseen saakka.
Nukutuksessa on tietty vielä ne omat riskinsä, hevoseen ja sikiöön nähden. Täytyy vaan toivoa, että kaikki menee hyvin. Pyydän vielä tuossa marraskuussa ell ultraamaan ponin, niin varmistuu sekin sitten, että onko mitää odotettavaa.

2 kommenttia:

  1. Täällä ollaan kovasti hengessä mukana ja pidetään peukkuja, että leikkaus menee hyvin ja pikkuasukki löytyy kohdusta. Tsemppiä ja kovasti voimia teille kaikille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne kommentista. Hyvin meni leikkaus, huomenna poni pääsee kotiin.

      Poista